Terveys Liettuassa
Liettuassa on käytössä sekamuotoinen terveydenhuoltojärjestelmä, joka on kehittynyt neuvostoaikaisesta Semashko-mallista Bismarck-tyyliseksi järjestelmäksi. Vaikka elinajanodote ja lapsikuolleisuus ovat EU:n keskiarvoa alhaisempia, maalla on edessään haasteita, joihin liittyy pitkiä odotusaikoja ja korkeita ulkoisia kuolinsyitä.
Kuolleisuus- ja terveysindikaattorit
Vuoteen 2023 mennessä Liettuan elinajanodote syntymähetkellä oli 77,43 vuotta (72,86 vuotta miehillä ja 81,71 vuotta naisilla) ja lapsikuolleisuus oli 2,8 vuotta 1 000 elävänä syntynyttä kohti. Molemmat indikaattorit ovat edelleen EU:n ja OECD:n keskiarvon alapuolella.
Sydän- ja verisuonitauti oli yleisin kuolinsyy vuonna 2023 (52,1 %), ja sen jälkeen tulivat syövät (21 %) ja ulkoiset syyt (6,1 %). Nämä luokat edustavat yhteensä noin neljää viidesosaa kaikesta kuolleisuudesta.
Miesten kuolleisuus ulkoisiin syihin on korkeinta Euroopan unionissa. Erityisesti Liettuan itsemurhaluvut ovat edelleen suurimmat koko Euroopassa, EU:ssa, ja toisinaan ne ovat olleet OECD:n huonoimpia, kun niitä verrataan muun muassa Etelä-Koreaan, Etelä-Afrikkaan ja Uruguay:hon.
Terveydenhuoltojärjestelmän rakenne
Itsenäistymisen jälkeen vuonna 1918 alkoi Bismarckin malliin perustuva terveydenhuoltojärjestelmä. Vuonna 1949 se liitettiin Neuvostoliittoon, ja se organisoitiin uudelleen keskitetyn Semashko-järjestelmän mukaisesti. Se oli suhteellisen hyvin rahoitettu ja väestön terveydentila oli parempi kuin muualla Neuvostoliitossa.
Liettuassa siirryttiin pääasiassa paikallisista ja valtion talousarvioista rahoitetusta järjestelmästä sekajärjestelmään, jota rahoitti pääasiassa kansallinen sairausvakuutusrahasto 1990 luvun lopulla. Terveyden heikkeneminen, joka tapahtui sosiaalisten uudistusten ensimmäisessä vaiheessa, pysäytettiin vuonna 1994 ja standardoitu kuolleisuus laski 12,06:sta (1000 väestöä kohti) vuonna 1998 10,16:een.
Kansallinen terveyskonsepti hyväksyttiin vuonna 1991 ylimmässä johtokunnassa - Reconstituent Seimas. Siinä otettiin käyttöön sairausvakuutus ja asetettiin etusijalle sairauksien ehkäisy ja perushoito. Vuonna 1998 Seimas hyväksyi Liettuan terveysohjelman. Tämä asettaa painopisteiksi kuolleisuuden vähentämisen ja elinajanodotteen pidentämisen, elämänlaadun parantamisen ja terveyden tasa-arvon lisäämisen.
Ajankohtaiset haasteet ja rahoitus
Vuoteen 2000 mennessä suurin osa Liettuan terveydenhuoltolaitoksista oli voittoa tavoittelemattomia yrityksiä, ja niille kehittyi yksityinen sektori, joka tarjosi pääasiassa avohoitopalveluja, jotka maksettiin suoraan. Noin kolmannes kaikesta hoidosta on yksityisesti (potilaiden itsensä tai heidän puolestaan) rahoitettua, mikä on huomattavasti yli EU:n keskiarvon, joka on kaksikymmentä prosenttia.
Terveydenhuoltolaitokset ovat maan suurimpia työnantajia, mutta ne ovat edelleen ylikuormitettuja, ja niillä on pitkät odotusajat ja riittämätön rahoitus erikoislääkäreille ja lääkkeille, jotta potilasliikenne ja tapauksia edellyttävät interventiot lisääntyvät jatkuvasti.
Vuonna 2018 sairaaloita oli 52 vähemmän kuin vuonna 1990. Siellä oli 66 yleissairaalaa, 26 toissijaista sairaalaa, 49 sairaanhoitosairaalaa ja 4 kuntoutussairaalaa.
- Elinajanodote vuonna 2023 oli 77,43 vuotta.
- Sydän- ja verisuonitauti oli yleisin kuolinsyy.
- Kolmannes kaikesta hoidosta on yksityistä rahoitusta.
Tämä artikkeli on kirjoitettu tekoälyn avulla useiden uutisraporttien pohjalta, ja toimituksemme tarkistaa sen toimitusperiaatteidemme mukaisesti. Journalistiset periaatteet · Vinkit & yhteystiedot
Kommentit 0