Terveys Liettuassa
Vuoteen 2023 mennessä Liettuan elinajanodote syntymähetkellä oli 77,43 vuotta (72,86 vuotta miehillä ja 81,71 vuotta naisilla), kun taas lapsikuolleisuus oli 2,8 vuotta 1 000 elävänä syntynyttä kohti. Molemmat indikaattorit ovat edelleen EU:n ja OECD:n keskiarvon alapuolella. Yleisin kuolinsyy vuonna 2023 oli sydän- ja verisuonitaudit, joiden osuus kaikista kuolemista oli 52,1 %, jota seurasivat syövät (21 %) ja ulkoiset syyt (6,1 %). Nämä kolme kategoriaa edustavat noin neljää viidesosaa kaikesta kuolleisuudesta.
Liettuan terveydenhuoltojärjestelmän rakenne
Liettuan terveydenhuoltojärjestelmä on kehittynyt merkittävästi sen jälkeen, kun se itsenäistyi vuonna 1918. Sen jälkeen, kun se oli sulautettu Neuvostoliittoon vuonna 1949, se organisoitiin uudelleen keskitetyn Semashko-järjestelmän alaisuudessa. Tänä aikana järjestelmä oli suhteellisen hyvin rahoitettu, ja väestön terveydentila oli parempi kuin muualla Neuvostoliitossa.
1990 luvun lopulla Liettua siirtyi pääasiassa paikallisista ja valtion talousarvioista rahoitetusta järjestelmästä sekajärjestelmään, jota rahoittaa pääasiassa kansallinen sairausvakuutusrahasto. Tämä muutos seurasi kansallisen terveyskonseptin hyväksymistä vuonna 1991 ylimmässä johtoneuvostossa – Reconstituent Seimas, joka otti käyttöön sairausvakuutuksen ja priorisoi sairauksien ehkäisyn ja perushoidon.
Vuoteen 2000 mennessä suurin osa Liettuan terveydenhuoltolaitoksista oli voittoa tavoittelemattomia yrityksiä, ja niille kehittyi yksityinen sektori, joka tarjoaa enimmäkseen avohoitopalveluja, jotka maksetaan suoraan. Terveysministeriöllä on myös muutamia terveydenhuoltolaitoksia, ja se on mukana kahden suuren liettualaisen opetussairaalan toiminnassa.
Kuolleisuus ja terveydenhuolto
Miesten kuolleisuus ulkoisiin syihin on korkeinta Euroopan unionissa. Erityisesti Liettuan itsemurhaluvut ovat edelleen suurimmat koko Euroopassa, EU:ssa, ja toisinaan ne ovat olleet OECD:n huonoimpia, kun niitä verrataan muun muassa Etelä-Koreaan, Etelä-Afrikkaan ja Uruguay:hon. Itsemurhien määrä on jatkuvasti laskenut 1990 luvun dramaattisen nousun jälkeen, ja vuoteen 2023 mennessä sen on ilmoitettu olevan 1,95 per 10 000 ihmistä.
Vuonna 2018 Liettua sijoittui 28. sijalle Euroopassa Euro health consumer -indeksissä, joka arvioi terveydenhuoltojärjestelmiä odotusaikojen, tulosten ja muiden indikaattoreiden perusteella. Terveydenhuoltolaitokset ovat maan suurimpia työnantajia, mutta ne ovat edelleen ylikuormitettuja, ja niillä on pitkät odotusajat ja riittämätön rahoitus erikoislääkäreille ja lääkkeille, jotta potilasliikenne ja tapauksia edellyttävät interventiot lisääntyvät jatkuvasti.
Noin kolmannes kaikesta hoidosta on yksityisesti (potilaiden itsensä tai heidän puolestaan) rahoitettua, mikä on huomattavasti yli EU:n keskiarvon, joka on kaksikymmentä prosenttia. Vuonna 2012 oli 66 yleissairaalaa, 26 keskiasteen sairaalaa, 49 hoitosairaalaa ja 4 kuntoutussairaalaa.
- Liettuan elinajanodote syntymähetkellä oli 77,43 vuotta vuonna 2023.
- Sydän- ja verisuonitauti on Liettuan yleisin kuolinsyy.
- Kansallinen sairausvakuutusrahasto on terveydenhuoltojärjestelmän päärahoittaja.
Tämä artikkeli on kirjoitettu tekoälyn avulla useiden uutisraporttien pohjalta, ja toimituksemme tarkistaa sen toimitusperiaatteidemme mukaisesti. Journalistiset periaatteet · Vinkit & yhteystiedot
Kommentit 0